×

Virhe

The Regular Labs Library folder is missing or incomplete: /home/sarja413/public_html/sarjakuvamuseo.fi/libraries/regularlabs
RUUTUJAKOJA JA RAJAPINTOJA Suomen Sarjakuvamuseon blogi

Ola ”Fogeli” Fogelberg syntyi Helsingissä 20. heinäkuuta vuonna 1894. Hän työskenteli kuvittajana useissa lehdissä ja toimi Osuusliike Elannon mainospäällikkönä. Fogeli piirsi kaikkien aikojen ensimmäistä kotimaista jatkosarjakuvaa, Janne Ankkasta. Suuri yleisö tuntee hänet Pekka Puupää-piirtäjänä, jota hän piirsikin 27 vuoden ajan.

Niin kuin monet aikalaisensa sarjakuvantekijät, Fogeli oli myös monen alan erikoismies ollen sarjakuvataiteilijan, kuvittajan ja mainosmiehen töiden lisäksi mm. animaation pioneeri. Nuorena hän oli Suomen ennätysjuoksija ja myöhemmin työväen urheiluliikkeen vaikuttaja. Hän oli myös keksijä ja kehitti muun muassa hiihtomonojen hakaset.

vitriini julkaisutfogeli

Lauttasaari-Seura on koonnut näyttelyn hänen tuotannostaan Lauttasaaren kirjastoon. Näyttelyyn on saatu kaikki Fogelin tekemät sarjakuvat, jopa hänen ensimmäinen Pekka Puupää-albumi 101 Sarjaa vuodelta 1943. Lisäksi esillä on mielenkiintoisia originaaleja sekä kuvanäytteitä kuvitustöistä ja valokuvia.

Näyttely on avoinna 31.5.2014 asti. Kirjaston kotisivuilla tarkemmat aukioloajat.

Tällä viikolla Tampereen valtaa taas sarjakuvatapahtuma Tampere Kuplii. Tapahtuma alkaa jo tänään ja huipentuu viikonloppuna festivaaliin Finlaysonin alueella. Sarjakuvamuseohanke on mukana tapahtumassa; hanketta esitellään perjantaina 28.3. Tampere Kuplii Goes Academic -tapahtumassa Tampereen yliopistolla klo 12.00. Seminaarissa on kiinnostavia esitelmiä sarjakuvatutkimuksista ja -hankkeista. Seminaari ja viikonlopun tapahtuma ovat maksuttomia joten paikan päälle kannattaa ehdottomasti tulla.

Tampere kupliiSarjakuvamuseohanke listasi Tampere Kupliin tärpit. Mikäli kotimainen sarjakuva, sen historia sekä alan kehitys kiinnostavat, suosittelemme seuraavia ohjelmanumeroita:

Lauantai 29.3.
12.00 Työläistyttöjä, bändipoikia ja muita Tampereen sankareita
Millaisena Tampere näyttäytyy sarjakuvissa ja millainen se on sarjakuvataiteilijan silmin nähtynä? Miten tärkeä tapahtumapaikka on tarinalle ja onko paikallisuus tärkeää? Aihetta pohtimassa ryhmä tamperelaisia sarjakuvataiteilijoita, joiden töissä Tampere on esiintynyt: Tiitu Takalo, JP Ahonen ja P.A. Manninen. Tahtipuikkoa heiluttaa Reima Mäkinen.

17.00 Hittiparaati - Suomen suosituimmat sarjakuvien tekijät
Hittiparaati-haastattelukirja vie matkalle halki suomalaisen sarjakuvan selviytymistarinan ja kasvukertomuksen, 1940-luvulta nykypäivään. Toimittaja Harri Römpötti haastattelee Pertti Jarlaa ja Pauli Kalliota.

Sekä lauantaina nämä kaikki Sarjakuvantekijät ry:n tuottamat luennot, pakolliset kaikille alan toimijoille:

13.00 Sarjakuvataiteilijan tekijänoikeudet
Luento syventyy siihen, millaisia oikeuksia sarjakuvantekijällä teoksiinsa on, miten näistä oikeuksista pidetään huolta ja millaisia ristiriitoja tekijä voi työssään alati muuttuvassa maailmassa kohdata. Luennoitsija: Heikki Jokinen, YTM, toimittaja.

14.00 Sarjakuvantekijä ja apurahat
Luento selvittää suomalaisen sarjakuvantekijän monimuotoisen apurahakentän, sekä mitä, mihin ja miten rahoitusta kannattaa hakea. Luennoitsija: Heikki Jokinen, YTM, toimittaja.

15.00 Sarjakuvan järjestökenttä
Luento selvittää suomalaisen sarjakuvan järjestökenttää, sen millaisia organisaatioita kentällä toimii ja miten sarjakuvantekijä voi työssään näiden kautta operoida. Tutustumme myös Sarjakuvakeskusten toimintaan ja siihen mitä kaikkea ne tarjoavat sarjakuvalle. Luennoitsija: Kalle Hakkola, toiminnanjohtaja, Helsingin sarjakuvakeskus.

Sunnuntai 30.3.
13.00 Hei Mail-Man
Katsaus Marvelin Suomessa ilmestyneiden supersankarisarjakuvien lukijakirjeisiin! Mikä tapaus sai nuoret miehet keräämään nimiä adressiin? Mitä kamalia taka-ajatuksia mahtoikaan olla suihkuun piirretyn Kykloopin taustalla? Sekä vastaus ikuisuuskysymykseen: jos kaikki supersankarit tappelisivat, kuka voittaisi?

16.00 Pyyhkikää pois viittaus vessapaperiin ja hautausmaihin
Ohjelmassa käsitellään Muumi-sarjakuvan syntyä, sen suhdetta kirja- ja animaatiosarjaan sekä paneudutaan siihen, mitä aiheita sarjakuvassa ei saanut käsitellä.

15.00 Tampereelle sarjakuvakeskus - avoin keskustelutilaisuus
Tampereelle sarjakuvakeskus - mitä, miksi ja milloin? Millaista keskusta Tampereen sarjakuvaelämä itselleen kaipaa? Näyttelytilaa, koulutustilaa, sarjakuvakirjastoa, ohjelmatoimistoa vai sarjakuvakirjoilla täytettyä puhelinkoppia Keskustorin keskelle? Avoimessa keskustelutilaisuudessa räiskäytellään ideoita ilmaan ilman todellisuudentajun kahlitsevaa vaikutusta. Nyt mietitään mitä halutaan ja tarvitaan, eivätkä mitkään unelmat ole liian suuria. Tule kertomaan mistä haaveilet tai kuuntelemaan muiden ajatuksia. Sana on vapaa ja puheenvuoroja jakaa Jenni Kallionsivu.

Unohtamatta tietenkään kaikkia palkintoja, julkistuksia, signeerauksia, cosplayta, taiteilijatapaamisia, piirroskilpailuja, näyttelyitä ja iltaohjelmaa. Tampereella nähdään!

Elokuussa 2013 alkaneen Sarjakuvan tutkimuskirjasto ja -tietokantaprojektin tuloksena Suomen sarjakuvaseuran kokoelman tietokannasta löytyy nyt 493:n sarjakuvaa käsittelevän tutkimusjulkaisun viitetiedot. Listatuista julkaisuista pro gradu -tutkielmia on 320, väitöskirjoja 8 ja lisensiaatintöitä 7. Lukumäärä karttuu kevään kuluessa uusien gradujen julkaisemisen myötä. Sarjakuvan tutkimustietokanta muodostuu tällä hetkellä seuraavista aineistoluokista:

Kotimaiset - Väitöskirjat - Lisensiaatintyöt - Pro gradu -tutkielmat - Proseminaari-tutkielmat - Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt - Muut tutkielmat ja esitelmät (korkeakoulut) - Muut tutkielmat ja esitelmät (lukiot, ammattioppilaitokset ja opistot) - Muut tutkielmat ja esitelmät (oppilaitoksen nimi, tiedekunta tai työn taso puuttuu) - Sarjakuvatietokirjat – Sarjakuvanteko-oppaat – Artikkelit - Lehtileikkeet – Luettelot, tilastot ja bibliografiat - Opetus-materiaalit – Tv- ja radio-ohjelmat & haastattelut

Ulkomaiset – Väitöskirjat ja Pro gradu -tutkielmat – Sarjakuvatietokirjat – Sarjakuvan-teko-oppaat – Artikkelit – Sarjakuva-alan lehdet

Sarjakuvan tutkimustietokanta löytyy Suomen sarjakuvaseuran kokoelman tietokannan yhteydestä osoitteesta:www.sarjakuvaseura.fi/kokoelma.

Avainsanojen avulla teoksia voi hakea mm. oppilaitoksen, tiedekunnan, opintosuuntauksen tai oppiaineen, työn aiheen, kohdehenkilöiden, -hahmojen ja -teosten, kohdeteosten julkaisijoiden sekä tutkimuksen julkaisukielen mukaan. Kuvailutietoihin on saatavuuden mukaan lisätty linkki verkossa julkaistuun työhön. Muussa tapauksessa työn voi jäljittää Lähde-otsikon alta löytyvästä työn alkuperäisestä julkaisutietokannasta.

Osa tutkimustietokantaan merkityistä teoksista löytyy selailukappaleina kirjastokeskus Araliksen yhteydessä sijaitsevasta sarjakuvaseuran kirjastokoko-elmasta. Näiden julkaisujen viitetiedoissa on merkintä "Suomen sarjakuvaseuran kokoelma". Jatkossa tutkimusten tekijöiden kanssa pyritään solmimaan verkkojulkaisusopimus, joka mahdollistaa tutkimuksen julkaisemisen kokoelman tietokannassa kokonaisuudessaan ja työn tulostamisen arkistoitavaksi kirjastokokoelmaan. Tällä hetkellä graduista ja väitöskirjoista 65 julkaisua on luettavissa verkossa.Uusimmat ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ovat luettavissa Theseus-tietokannassa osoitteessa www.theseus.fi.

Runsaimmin tietokantaan soveltuvia tutkimusjulkaisuja löytyi Aalto-yliopistosta sekä Helsingin, Turun, Tampereen ja Jyväskylän yliopistoista. Tutkimusai-heiden kirjo osoittautui laajaksi: tutkimuksissa on tarkasteltu mm. sarjakuvissa käytettyä kieltä ja kerrontatapoja, sarjakuvahahmoja, sarjakuvissa kuvattuja maailmoja, sarjakuvan kääntämistä ja asemaa kulttuurin kentällä sekä sarjakuvien lukemiseen liittyviä tutkimuskysymyksiä. Lisäksi sarjakuvaa on tutkittu yhteiskunnan ilmiöiden heijastajana, opetuskäytössä, tiedonvälityksessä ja taiteellisen työskentelyprosessin osana.Graduissa suosituimpia tutkimusaiheita olivat sarjakuvien kääntäminen (43), sanomalehti- ja strippisarjakuvat (35), sarjakuvan opetuskäyttö (29), tekijän oma taiteellinen työskentelyprosessi (25), sarjakuvahahmot (17), sarjakuvissa käytetyt murteet ja kieli (16), sarjakuvailmaisun erityispiirteet, kuten kuvan ja tekstin suhde ja sarjakuvan kielioppi (14) sekä sarjakuvien lukeminen ja vastaanottaminen (14).

loppuraportti kuva

HAVAINTOJA SARJAKUVANTUTKIMUKSEN KENTÄSTÄ

Vaikka sarjakuvantutkimuksen verkosto on vahvistunut viime vuosina mm. kansain-välisten seminaarien myötä, nousee yksittäisissä keskusteluissa aika ajoin esiin huoli mm. kannustustavien, sarjakuvakulttuurin kentän laajasti tuntevien tutkimusohjaajien löytymisestä ja sarjakuvaa käsittelevän lähdekirjallisuuden saatavuudesta.

Tutkimuksissa tarkastelun kohteina on teoksia enimmäkseen myyntitilastojen kärjestä: Disneyn tuotanto, Asterix, Tintti, Tenavat ja Lassi & Leevi muodostavat tutkimusjulkaisujen kohdeteoksista suurimman osion. Kotimaista sarjakuvaa oli tutkittu 69:ssä gradussa sekä yhdessä väitöskirjassa ja lisensiaatintyössä. Mukaan on laskettu sekä omaa työskentelyprosessiaan tutkineet sarjakuvantekijät että muiden tieteenalojen näkökulmista kotimaista sarjakuvaa tarkastelevat työt. Kotimaisista albumisarjoista suosituimpia tutkimuskohteita ovat olleet Muumit, Mämmilä, Fingerpori sekä Viivi ja Wagner.

Jotta tutkimusaiheiden kirjo laajenisi, tarvitaan rohkaisua tarttua aiheisiin myös valtavirran ulkopuolelta. Sarjakuvan apurahajärjestelmien kehittyessä, taiteenlajin tuntemuksen kasvaessa ja sarjakuvataiteen hakiessa yhä uusia muotoja, vaaditaan myös alan opetukselta eri koulutusasteilla enemmän.

Tietokantaprojekti osoitti, että kirjallisuus- ja kielitieteiden opintosuuntausten piirissä tuotetaan ahkerasti sarjakuvaa käsittelevää tutkimusta. Mutta mistä sarjakuvan-tutkimuksen suosio kirjallisuuden ja kieltentutkimuksen alueella kertoo: onko sarjakuvan tutkimuksella ja opetuksella poikkeuksellisen vahva sija näissä opinto-suuntauksissa vai pidetäänkö sarjakuvaa erityisen hyvänä tutkimuksen kohteena?

Sarjakuvaa kirjallisuudenlajina, sarjakuvissa käytettyä kieltä ja kielen kääntämistä on siis tutkittu yliopistotasolla runsaasti ja monipuolisesti. Sen sijaan kuva on jäänyt sarjakuvantutkimuksessa vähemmälle huomiolle. Sarjakuvaa käsitteleviä, taidehistorian ja kuvataiteen tutkimuksen piirissä tehtyjä pro gradu -tutkielmia löytyi projektin puitteissa viisi kappaletta. Tulos herättää monenlaisia kysymyksiä: eikö sarjakuvataidetta koskevia tutkimusaiheita nouse tai pyritä nostamaan taiteentutkimuksen ja taidehistorian piirissä esiin? Onko asiantuntevaa opetusta, ohjausta ja lähdekirjallisuutta saatavilla riittävästi? Liittyykö sarjakuvan vähäisyys taidehistorian alan tutkimuksessa yleisemmin kertovan kuvan asemaan kuvataiteessa?

Asiantunteva sarjakuvan opetus taidehistorian ja taiteen tutkimuksen koulutusohjelmissa rohkaisee uudenlaisten tutkimusaiheiden ja -näkökulmien etsimiseen kestosuosikkienkin tarkastelussa, kannustaa jatko-opintoihin ja kartuttaa näin hiljalleen myös sarjakuvantutkimukseen liittyvän lähdekirjalli-suuden valikoimaa. Uusien tutkimusten kautta sarjakuvan paikka taiteen historian kirjoituksessa vahvistuu edelleen.

Sarjakuvamuseohankkeen ja Suomen sarjakuvaseuran verkkopalvelut tulevat muodostamaan laajan tietopankin, jonka kautta alan tutkijat, opettajat ja kaikki sarjakuvakulttuurista kiinnostuneet pääsevät käsiksi tarvitsemaansa tietoon, löytävät mielenkiintoiset tutkimusaiheet, kaipaamansa painetut lähteet ja kentällä jo toimivat sarjakuva-alan asiantuntijat.

Sarjakuvamuseohanketta ja sarjakuvan tutkimustietokantaa esitellään Tampereen yliopistolla Tampere Kuplii Goes Academic -tapahtumassa 28.3.2014.

Teksti ja kuva:

Sanna Ala-Ojala

Tutkija

Sarjakuvamuseohanke

Ruotsin sarjakuvaseuran, Seriefrämjandetin, ylläpitämä sarjakuva-arkisto perustettiin vuonna 2003 ja lokakuussa 2013 vietettiin arkistohankkeen kymmenenvuotisjuhlia joihin Sarjakuvamuseohankekin osallistui. Arkisto sijaitsee Lundin arkistokeskuksessa, noin puolen tunnin päässä Malmöstä. Arkistokeskuksen tiloissa pidettiin konferenssi joka sisälsi myös tutustumisen kokoelmiin ja näyttelyihin.

ruotsin-1

Puhujina konferenssissa oli mm. yhden Ruotsin suosituimman nykysarjakuvan Ensamma mamman tekijä Cecilia Torudd, Aku Ankan kääntäjä Stefan Diös, sekä tutkijat Klara Arnberg, Michael F. Scholz ja Rikke Platz Cortsen. Myös Mustanaamion pitkäaikaista päätoimittajaa Ulf Granbergia haastateltiin. Paikalla oli muutama kymmenen kiinnostunutta kuulijaa nauttimasta erinomaisista esitelmistä.

ruotsin-2

Arkistokeskuksen aulassa esiteltiin kaksi kiertonäyttelyä, Ruotsin sarjakuvahistoriaa (Sveriges seriehistoria) ja tytöille suunnattuja julkaisuja (Vicky, Jackie, Wendy – serietidningar för tjejer genom tiderna) esittelevät näyttelyt. Kiertonäyttelyt ovat myös lainattavissa joten kannattaa ottaa yhteyttä Seriefrämjandetiin jos haluaa esitellä näyttelyjä tiloissaan. Seriefrämjandetin Mumindalen kiertonäyttely kiertää myös Suomessa tänä vuonna ja esittelee Tove Janssonin inspiroimia pohjoismaalaisten sarjakuvantekijöiden teoksia.

ruotsin-3

Arkiston keräyspolitiikka toimii hyvin pitkälti samalla tavoin kuin Sarjakuvamuseohankkeen. Keräystavat ja tavoitteet sekä aineistotyypit ovat samanlaiset mikä antaa osviittaa siitä, millä tavoin hankettamme kannattaa viedä eteenpäin. Ruotsin sarjakuva-arkistossa on 220 hyllymetriä aineistoja; 10 000 originaalia, 15 000 julkaisua ja suuri lehtileikekokoelma, fanzineja, mainosmateriaalia, kirjeenvaihtoa ja muuta arkistomateriaalia. Voidaankin toivoa että suomalaisen vastineen kymmenenvuotisjuhlissa on vähintäänkin samanlaiset määrät aineistoja. Uusimmassa (numero 197) Bild och Bubbla lehdessä kerrotaan Ruotsin sarjakuva-arkistosta ja historiasta enemmän.

Juhlintaa jatkettiin sarjakuvaseuran tiloissa Malmön keskustassa, vanhassa suklaatehtaassa sijaitsevassa kulttuurikeskuksessa. Saimme tutustua sekä Seriefrämjandetin että Malmön sarjakuvakoulun tiloihin. Konferenssissa kerrottiin myös, että sarjakuva-arkisto muuttaa Lundista Malmö kaupunginarkiston yhteyteen tien toiselle puolelle, joten paikasta tulee todellinen ruotsalaisen sarjakuvan keskittymä.

 

Teksti ja kuvat:

Laura Kokko

hankekoordinaattori

Sarjakuvamuseohanke

Lisää kuvia Framtidens seriearkiv konferenssista täältä.

Viime vuoden lopulla Sarjakuvamuseohanke vieraili Kööpenhaminassa, Fredriksbergissä sijaitsevassa Storm P. Museossa. Museo perustettiin vuonna 1977 ylläpitämään ja esittelemään Tanskan kuuluisimman sarja- ja pilakuvapiirtäjän Storm P:n valtavia työaineistoja ja esineistöä. Museotilana toimii Fredriksbergin ensimmäinen poliisiasema, 1880-luvulta säilynyt viehättävä rakennus muutaman kilometrin päässä keskustasta.

Museorakennuksen vieressä oli talvinen luistelukenttä.

Museorakennuksen vieressä oli talvinen luistelukenttä.

Museo remontoitiin pari vuotta sitten ja näyttelyssä onkin käytetty kekseliäästi mm. tablettitietokoneita ja kosketusnäyttöjä. Alakerrassa esitellään vaihtuvia näyttelyitä ja museon kokoelmia erilaisten teemojen kautta. Tällä kertaa teemana oli Storm P:n keksinnöt jonka ympärille oli koottu toiminnallisia osioita lapsikävijöille. Yläkerran tilat ovat kokonaan Storm P:n aineistoille ja esillä oli dokumentti- ja arkistoaineistoja, esineistöä sekä originaalipiirroksia ja maalauksia. Storm P. oli vahvimmillaan pila- ja sarjakuvien tekijänä ja hänen maalauksensa jäävätkin harrastajatasoisiksi yritelmiksi, joskin varsin originelleiksi sellaisiksi.

Storm P.:n aineisto on laaja-alainen ja museonäyttely vain raapaisee pintaa tämän monitaiturin valtavasta kokoelmasta. Näytteillä on piirrostuotannon lisäksi mm. piippukokoelma, valokuvia, työhuoneen interiööri ja maalauksia. Vuonna 2013 tuli kuluneeksi 100 vuotta Storm P:n syntymästä ja pienessä museokaupassa myydään mm. juhlavuosijulkaisua. Museon toimistotilat sijaitsevat viereisessä rakennuksessa jossa oli vielä remontti kesken. Museon toimistotiloista löytyy mm. Storm P:n huikea noin 5000 teoksen kirjasto ja lukuisia leikekirjoja vuosilta 1900-1963.

Museo sai viime vuonna merkittävän lahjoituksen yksityiseltä keräilijältä; 30 000 originaalipiirrosta sekä täydellisen kokoelman Tanskassa julkaistuista sarjakuvalehdistä vuodesta 1970 ja lähes täydellisesti julkaisut vuodesta 1950. Lehtien joukossa oli mm. ensimmäiset Tanskassa julkaistut Tarzan ja Aku Ankka. Lisäksi museolle on tullut mittava kokoelma sanomalahtisarjakuvaa. Museolla onkin keskeinen rooli tanskalaisen sarjakuvan tallentajana ja he saavat rahoituksen valtiolta. Museon johtajan Iben Overgaardin mukaan museo sekoitus perinteistä taidemuseota ja kulttuurihistoriallista arkistoa.

Vaihtuvana näyttelynä oli seitsemän tanskalaisen nykytaiteilijan SMÆK! -näyttely. Monin eri tekniikoin toteutetun näyttelyn taiteilijat lainaavat kuvastoa populaarikulttuurista, sarjakuvista ja humoristisesta taiteesta. Erityisesti mieleen jäivät Suomessakin usein vierailleen ja näyttelyjä pitäneen Rikke Bakmanin installaatio sekä Andreas Schulenburgin tekemät taidokkaat huovutustyöt. Schulenburgin maalaukset toivat mieleen Rosa Liksomin kuvakielen.

Teksti ja kuvat:

Laura Kokko

hankekoordinaattori

Sarjakuvamuseohanke

Lisää kuvia Storm P. Museosta täältä.