Elokuussa 2013 alkaneen Sarjakuvan tutkimuskirjasto ja -tietokantaprojektin tuloksena Suomen sarjakuvaseuran kokoelman tietokannasta löytyy nyt 493:n sarjakuvaa käsittelevän tutkimusjulkaisun viitetiedot. Listatuista julkaisuista pro gradu -tutkielmia on 320, väitöskirjoja 8 ja lisensiaatintöitä 7. Lukumäärä karttuu kevään kuluessa uusien gradujen julkaisemisen myötä. Sarjakuvan tutkimustietokanta muodostuu tällä hetkellä seuraavista aineistoluokista:

Kotimaiset - Väitöskirjat - Lisensiaatintyöt - Pro gradu -tutkielmat - Proseminaari-tutkielmat - Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt - Muut tutkielmat ja esitelmät (korkeakoulut) - Muut tutkielmat ja esitelmät (lukiot, ammattioppilaitokset ja opistot) - Muut tutkielmat ja esitelmät (oppilaitoksen nimi, tiedekunta tai työn taso puuttuu) - Sarjakuvatietokirjat – Sarjakuvanteko-oppaat – Artikkelit - Lehtileikkeet – Luettelot, tilastot ja bibliografiat - Opetus-materiaalit – Tv- ja radio-ohjelmat & haastattelut

Ulkomaiset – Väitöskirjat ja Pro gradu -tutkielmat – Sarjakuvatietokirjat – Sarjakuvan-teko-oppaat – Artikkelit – Sarjakuva-alan lehdet

Sarjakuvan tutkimustietokanta löytyy Suomen sarjakuvaseuran kokoelman tietokannan yhteydestä osoitteesta:www.sarjakuvaseura.fi/kokoelma.

Avainsanojen avulla teoksia voi hakea mm. oppilaitoksen, tiedekunnan, opintosuuntauksen tai oppiaineen, työn aiheen, kohdehenkilöiden, -hahmojen ja -teosten, kohdeteosten julkaisijoiden sekä tutkimuksen julkaisukielen mukaan. Kuvailutietoihin on saatavuuden mukaan lisätty linkki verkossa julkaistuun työhön. Muussa tapauksessa työn voi jäljittää Lähde-otsikon alta löytyvästä työn alkuperäisestä julkaisutietokannasta.

Osa tutkimustietokantaan merkityistä teoksista löytyy selailukappaleina kirjastokeskus Araliksen yhteydessä sijaitsevasta sarjakuvaseuran kirjastokoko-elmasta. Näiden julkaisujen viitetiedoissa on merkintä "Suomen sarjakuvaseuran kokoelma". Jatkossa tutkimusten tekijöiden kanssa pyritään solmimaan verkkojulkaisusopimus, joka mahdollistaa tutkimuksen julkaisemisen kokoelman tietokannassa kokonaisuudessaan ja työn tulostamisen arkistoitavaksi kirjastokokoelmaan. Tällä hetkellä graduista ja väitöskirjoista 65 julkaisua on luettavissa verkossa.Uusimmat ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ovat luettavissa Theseus-tietokannassa osoitteessa www.theseus.fi.

Runsaimmin tietokantaan soveltuvia tutkimusjulkaisuja löytyi Aalto-yliopistosta sekä Helsingin, Turun, Tampereen ja Jyväskylän yliopistoista. Tutkimusai-heiden kirjo osoittautui laajaksi: tutkimuksissa on tarkasteltu mm. sarjakuvissa käytettyä kieltä ja kerrontatapoja, sarjakuvahahmoja, sarjakuvissa kuvattuja maailmoja, sarjakuvan kääntämistä ja asemaa kulttuurin kentällä sekä sarjakuvien lukemiseen liittyviä tutkimuskysymyksiä. Lisäksi sarjakuvaa on tutkittu yhteiskunnan ilmiöiden heijastajana, opetuskäytössä, tiedonvälityksessä ja taiteellisen työskentelyprosessin osana.Graduissa suosituimpia tutkimusaiheita olivat sarjakuvien kääntäminen (43), sanomalehti- ja strippisarjakuvat (35), sarjakuvan opetuskäyttö (29), tekijän oma taiteellinen työskentelyprosessi (25), sarjakuvahahmot (17), sarjakuvissa käytetyt murteet ja kieli (16), sarjakuvailmaisun erityispiirteet, kuten kuvan ja tekstin suhde ja sarjakuvan kielioppi (14) sekä sarjakuvien lukeminen ja vastaanottaminen (14).

loppuraportti kuva

HAVAINTOJA SARJAKUVANTUTKIMUKSEN KENTÄSTÄ

Vaikka sarjakuvantutkimuksen verkosto on vahvistunut viime vuosina mm. kansain-välisten seminaarien myötä, nousee yksittäisissä keskusteluissa aika ajoin esiin huoli mm. kannustustavien, sarjakuvakulttuurin kentän laajasti tuntevien tutkimusohjaajien löytymisestä ja sarjakuvaa käsittelevän lähdekirjallisuuden saatavuudesta.

Tutkimuksissa tarkastelun kohteina on teoksia enimmäkseen myyntitilastojen kärjestä: Disneyn tuotanto, Asterix, Tintti, Tenavat ja Lassi & Leevi muodostavat tutkimusjulkaisujen kohdeteoksista suurimman osion. Kotimaista sarjakuvaa oli tutkittu 69:ssä gradussa sekä yhdessä väitöskirjassa ja lisensiaatintyössä. Mukaan on laskettu sekä omaa työskentelyprosessiaan tutkineet sarjakuvantekijät että muiden tieteenalojen näkökulmista kotimaista sarjakuvaa tarkastelevat työt. Kotimaisista albumisarjoista suosituimpia tutkimuskohteita ovat olleet Muumit, Mämmilä, Fingerpori sekä Viivi ja Wagner.

Jotta tutkimusaiheiden kirjo laajenisi, tarvitaan rohkaisua tarttua aiheisiin myös valtavirran ulkopuolelta. Sarjakuvan apurahajärjestelmien kehittyessä, taiteenlajin tuntemuksen kasvaessa ja sarjakuvataiteen hakiessa yhä uusia muotoja, vaaditaan myös alan opetukselta eri koulutusasteilla enemmän.

Tietokantaprojekti osoitti, että kirjallisuus- ja kielitieteiden opintosuuntausten piirissä tuotetaan ahkerasti sarjakuvaa käsittelevää tutkimusta. Mutta mistä sarjakuvan-tutkimuksen suosio kirjallisuuden ja kieltentutkimuksen alueella kertoo: onko sarjakuvan tutkimuksella ja opetuksella poikkeuksellisen vahva sija näissä opinto-suuntauksissa vai pidetäänkö sarjakuvaa erityisen hyvänä tutkimuksen kohteena?

Sarjakuvaa kirjallisuudenlajina, sarjakuvissa käytettyä kieltä ja kielen kääntämistä on siis tutkittu yliopistotasolla runsaasti ja monipuolisesti. Sen sijaan kuva on jäänyt sarjakuvantutkimuksessa vähemmälle huomiolle. Sarjakuvaa käsitteleviä, taidehistorian ja kuvataiteen tutkimuksen piirissä tehtyjä pro gradu -tutkielmia löytyi projektin puitteissa viisi kappaletta. Tulos herättää monenlaisia kysymyksiä: eikö sarjakuvataidetta koskevia tutkimusaiheita nouse tai pyritä nostamaan taiteentutkimuksen ja taidehistorian piirissä esiin? Onko asiantuntevaa opetusta, ohjausta ja lähdekirjallisuutta saatavilla riittävästi? Liittyykö sarjakuvan vähäisyys taidehistorian alan tutkimuksessa yleisemmin kertovan kuvan asemaan kuvataiteessa?

Asiantunteva sarjakuvan opetus taidehistorian ja taiteen tutkimuksen koulutusohjelmissa rohkaisee uudenlaisten tutkimusaiheiden ja -näkökulmien etsimiseen kestosuosikkienkin tarkastelussa, kannustaa jatko-opintoihin ja kartuttaa näin hiljalleen myös sarjakuvantutkimukseen liittyvän lähdekirjalli-suuden valikoimaa. Uusien tutkimusten kautta sarjakuvan paikka taiteen historian kirjoituksessa vahvistuu edelleen.

Sarjakuvamuseohankkeen ja Suomen sarjakuvaseuran verkkopalvelut tulevat muodostamaan laajan tietopankin, jonka kautta alan tutkijat, opettajat ja kaikki sarjakuvakulttuurista kiinnostuneet pääsevät käsiksi tarvitsemaansa tietoon, löytävät mielenkiintoiset tutkimusaiheet, kaipaamansa painetut lähteet ja kentällä jo toimivat sarjakuva-alan asiantuntijat.

Sarjakuvamuseohanketta ja sarjakuvan tutkimustietokantaa esitellään Tampereen yliopistolla Tampere Kuplii Goes Academic -tapahtumassa 28.3.2014.

Teksti ja kuva:

Sanna Ala-Ojala

Tutkija

Sarjakuvamuseohanke