×

Virhe

The Regular Labs Library folder is missing or incomplete: /home/sarja413/public_html/sarjakuvamuseo.fi/libraries/regularlabs
RUUTUJAKOJA JA RAJAPINTOJA Suomen Sarjakuvamuseon blogi

Syyskuussa Sarjakuvamuseohankkeen koordinaattori Laura Kokko ja Taiteen edistämiskeskuksen läänintaiteilija Solja Järvenpää vierailivat Belgiassa tutustumassa maan sarjakuvakokoelmiin, tarkemmin Belgian sarjakuvakeskuksessa Brysselissä ja Hergé museossLouvain-la-Neuvessa. Bryssel on sekä Euroopan unionin pääkaupunki että yksi maailman johtavimmista sarjakuvakaupungeista. Lukuisten sarjakuvakauppojen, museoiden ja näyttelyiden lisäksi sarjakuva liittyvät olennaisesti Brysselin kaupunkikuvaan sekä tapahtumiin.

Seinämaalauksia Brysselin sarjakuvareitiltä, jolta voi löytää yli 50 sarjakuvamaalausta.

Seinämaalauksia Brysselin sarjakuvareitiltä, jolta voi löytää yli 50 sarjakuvamaalausta.

The Belgian Comic Strip Center sijaistee Brysselin keskustassa mahtavassa art nouveau rakennuksessa. Keskuksen johtajan Willem De Graeve ja kokoelmanhoitaja Nathalie Geirnaert esittelivät näyttelyitä, toimintaansa sekä kokoelmiansa yhden päivän ajan. Keskuksessa oli meneillään useita näyttelyitä yhtä aikaa, tilaa kun on kolmessa kerroksessa. Pysyvissä näyttelyissä esiteltiin sarjakuvan syntyä aina luolamaalauksista lähtien, sarjakuvan tekemisen prosesseja, Victor Hortan suunnitteleman rakennuksen historiaa ja belgialaisia sarjakuvan pioneereja. Vaihtuvana näyttelynä oli amerikkalaisen Will Eisnerin laaja kokonaisuus hänen Spirit-sarjakuvastaan. Lisäksi galleriatilan vaihtuvissa näyttelyissä esitellään ajankohtaisen tekijän uutuusjulkaisu. Sarjakuvakeskuksessa sijaitsee myös mm. erinomainen tutkijakirjasto, kauppa, ravintola, auditorio ja juhlasali.

Näyttelyissä on valtavasti katseltavaa ja koettavaa sekä lapsille ja turisteille että vaativille sarjakuvatutkijoillekin, jokaiselle jotakin-periaatteella.

Näyttelyissä on valtavasti katseltavaa ja koettavaa sekä lapsille ja turisteille että vaativille sarjakuvatutkijoillekin, jokaiselle jotakin-periaatteella.

Belgian sarjakuvakeskuksen kokoelmat käsittävät noin 7000 originaalia neljältäsadalta taiteilijalta, pääosin belgialaisilta. Tällä hetkellä sarjakuvakeskus ei ota vastaan uusia tallennuksia vaan keskittyy luetteloimaan kokoelmateoksia ja siirtämään tietoja uuteen kokoelmatietokantaan. Kokoelmanhoitaja Geirnaert esitteli kokoelmatiloja sekä digitointilaitteistoa ja luettelointikäytäntöjä. Matkan tarkoituksena oli jakaa tietoja ja hyviä käytänteitä sarjakuva-aineistojen luetteloinnista ja säilytyksestä. Huomasimme yhteneväisyyksiä Sarjakuvamuseohankkeen kanssa ja keskustelu jatkuu edelleen, kiitos ystävällisen sarjakuvakeskuksen henkilökunnan!

Lyhyehkön junamatkan päässä Brysselistä sijaitsee valtava Hergélle omistettu museo jossa on pysyvät näyttelyt kolmessa kerroksessa ja alimmassa kerroksessa vaihtuva näyttelytila, ravintola, kauppa sekä muut yleisötilat. Museonäyttelyssä on käytetty mielenkiintoisia ratkaisuja esille laitossa ja audio-opas toimii loistavasti. Museo tarjoaa loputtomasti tutkittavaa Tintti-faneille, toiminnallisempia osiota pienemmille kävijöille ja levähdystaukoja mm. liikkuvan kuvan ja musiikin avulla. Timo Ronkaisen matkaraportti parin vuoden takaa kertoo lisää Hergé museosta.

Museossa ei saa kuvata näyttelytiloissa, vain aulatiloissa.

Museossa ei saa kuvata näyttelytiloissa, vain aulatiloissa.

Lisää kuvia Belgian matkalta täältä.

See the text in English in the Finnish Comics blog

Teksti ja kuvat:

Laura Kokko

hankekoordinaattori

Sarjakuvamuseohanke

Sarjakuvamuseohankkeen Sarjakuvan tutkimuskirjasto-projektin tavoitteena on koota yhteen sarjakuvaa käsitteleviä tutkimuksia. Tällä hetkellä sarjakuva-aiheisia tutkimuksia tehdään monissa eri oppilaitoksissa ja tiedekunnissa eikä selkeää kuvaa kentän laajuudesta ole.

Sarjakuvan tutkimuskirjasto-projekti rajattiin koskemaan kotimaisia yliopistoja ja korkeakouluja. Työ aloitettiin näiden opinnäytetietokantojen kartoittamisella. Sarjakuvaa käsittelevien pro gradu-tutkielmien, lisensiaatintöiden ja väitöskirjojen viitetietojen haku yliopistojen tietokannoista tuotti lähes kolmensadan tutkimusjulkaisun luettelon. Näistä kuutisenkymmentä on ladattavissa ja luettavissa kokonaisuudessaan yliopistokirjastojen tietokannoissa.

Kerätyt viitetiedot viedään Suomen sarjakuvaseuran kirjastokokoelman yhteydessä toimivaan sarjakuvan tutkimustietokantaan. Kokoelma sijaitsee Aralis-kirjastokeskuksessa Helsingin Arabianrannassa. Sarjakuvamuseon sivuilta löytyy jo linkki kokoelmatietokantaan, www.sarjakuvaseura.fi/kokoelma, jonka kehitystyötä tehdään koko ajan.

Kokoelmatietokantaan on nyt tarkentavien alaotsikoiden alle siirretty Suomen sarjakuvaseuran internetsivuilla aikaisemmin sijainneet viitetiedot sarjakuvaa käsittelevistä opinnäytteistä, tutkielmista ja esitelmistä. Uuteen Omeka- tietokantaan on liitetty myös opinnäytteiden ja muiden tutkielmien viitetiedot Tanja Rasilan vuonna 2001 julkaisemasta bibliografiasta ”Suomalainen sarjakuvantutkimus vuoteen 2000”. Seuraavaksi tietokantaan päivitetään uusimmat yliopistojen tutkimuskartoituksen viitetiedot.

Sarjakuvan tutkimustietokantaan lisätään mahdollisuuksien mukaan sekä teoksen PDF-tiedosto että linkki alkuperäiseen julkaisutietokantaan. Lisäksi saatavuusmerkintä kertoo, löytyykö julkaisu Suomen sarjakuvaseuran kirjastokokoelmasta vai ainoastaan oppilaitoksen kirjastosta. Uudelleenjulkaisuluvan saaneet tutkimukset löytyvät jatkossa siis sekä kirjastokokoelmasta että sähköisenä sarjakuvan tutkimustietokannassa.

Tietokantaa laajennetaan tulevina vuosina kattamaan myös mm. ammattikorkeakoulujen opinnäytteet, tutkimusartikkelit sekä ulkomaalaiset sarjakuvatutkimukset. Tavoitteena on, että tutkijat ja oppilaitokset voivat tulevaisuudessa tallentaa itsenäisesti tutkimuksia tietokantaan. Sarjakuvan tutkimuskirjasto-projektin on rahoittanut Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Teksti ja kuvat:

Sanna Ala-Ojala

tutkija

Sarjakuvamuseohanke

Sarjakuvamuseohanke esitteli toimintaansa ja ensimmäistä keräyshanketta, Puupäät talteen-projektia, Helsingin Kirjamessuilla 25.10. Aamukahveille oli kutsuttu Suomen sarjakuvaseuran puupäähattupalkittuja tekijöitä ja heidän perikuntansa edustajia sekä yhteistyökumppaneita.

Laura Kokko esittelee hanketta. Mukana kahvittelemassa varsinainen herrasmiestekijöiden joukko, mm. Tarmo Koivisto, Markku Paretskoi, Jorma ”Jope” Pitkänen, Veikko ”Joonas” Savolainen ja Heikki Paakkanen. Kuva Kalle Hakkola

Laura Kokko esittelee hanketta. Mukana kahvittelemassa varsinainen herrasmiestekijöiden joukko, mm. Tarmo Koivisto, Markku Paretskoi, Jorma ”Jope” Pitkänen, Veikko ”Joonas” Savolainen ja Heikki Paakkanen. Kuva Kalle Hakkola

Puupäät talteen-projekti on Sarjakuvamuseohankkeen toteuttama suurkeräys suomalaisen sarjakuvahistorian tallentamiseksi. Tavoitteena on luoda pohja kotimaisen sarjakuvataiteen kansalliskokoelmalle, turvata historiallisten aineistojen säilyminen ja saattaa aineistot yleisön ja tutkijoiden saavutettavaksi.

Keräysprojektissa tallennetaan Suomen sarjakuvaseuran puupäähattu-palkinnon saaneiden ansioituneiden tekijöiden aineistoja: originaalipiirroksia, kuvituksia, luonnoksia, käsikirjoituksia, asiakirjoja, työvälineitä, esineistöä ja muita aineistoja jota sarjakuvantekijät tuottavat ammatissaan. Näiden aineistojen tallennusmahdollisuuksista on kyselty jo vuosia ja hankkeen myötä näihin pyyntöihin voidaan alkaa vastata. Samalla tallennetaan muistitietoa alan historiasta tekijähaastatteluiden ja dokumentointien muodossa.

       

Tarmo Koivisto ja Markku Paretskoi. Veikko ”Joonas” Savolainen. Kalle Hakkola, Solja Järvenpää, Kari Poutasuo, Kalervo Pulkkinen ja Tarmo Koivisto. Kuvat Jukka Tilus.

Puupäät talteen-projekti on useampivuotinen keräyshanke jonka myötä sarjakuvan tallentamisen ja originaaliaineistojen tutkimisen käytäntöjä aletaan ensi kertaa ammatillisesti kartoittamaan. Samalla Sarjakuvamuseohanke vastaanottaa myös muidenkin tekijöiden aineistoja ja toivookin yhteydenottoja tekijöiltä, perikunnilta ja keräilijöiltä joiden hallussa on sarjakuva-aineistoa.

Lue lisää Puupäät talteen-projektista täältä.

Lisää kuvia täältä.

Laura Kokko

hankekoordinaattori

Sarjakuvamuseohanke

Feministisen sarjakuvan verkostoitumistapaaminen Hanasaaren kulttuurikeskuksessa 4.-5.10.2013 oli osa Nordicomics-hankkeen ja Suomen sarjakuvaseuran tuottamaa Feminististä sarjakuvasyksyä, joka on tuonut syksyn aikana pääkaupunkiseudulle lukuisia tapahtumia, näyttelyitä, työpajoja ja taiteilijatapaamisia. Sarjakuvamuseohanke oli mukana ensimmäisenä verkostoitumispäivänä joka keräsi kulttuurikeskukseen parikymmentä osallistujaa sarjakuvaopetuksen, -tutkimuksen ja -tuotannon parista. Esittäytymiskierros nosti esiin osallistujien kiinnostuksen Dotterbolaget-tekijäyhteisön toimintaa sekä yleisemmin feministisen näkökulman merkityksiä ja feministisen sarjakuvatoiminnanavaamia mahdollisuuksia kohtaan.

Seminaarin alkupuoli rakentui neljän pohjoismaisen sarjakuvantekijän esitysten ympärille. Tanskalainen sarjakuvataiteilija ja kuvittaja Rikke Bakman esitteli työskentelytapojaan, kuvataiteilija Hanneriina Moisseinen kertoi mm. uusimman sarjakuvateoksensa ”Isä” valmistumisprosessista ja ruotsalainen kolumnisti ja käsikirjoittaja Rut Anderson toi seminaariin kirjoittajan näkökulman. Aamupäivän osuuden päätti ruotsalainen sarjakuvataiteilija Saskia Gullstrand, joka kertoi taustastaan animaatio- ja kuvataiteilijana, ihmisoikeusaktivistina ja Dotterbolagetin aktiivijäsenenä. Seminaarin jälkimmäisellä puoliskolla hän avasi tarkemmin kuvantekijäyhteisö Dotterbolagetin toimintaperiaatteita. Lopuksi dokumentti- ja infosarjakuvan parissa työskennellyt ja aiheesta opinnäytteen tehnyt Verna Kuutti esitteli infosarjakuvan käsitettä kehittäneen yhdysvaltalaisen Ladydrawers-yhteisön toimintaa.

Dotterbolagetin kaltainen, vähemmistöjen toimintamahdollisuuksia kuvataiteen kentällä edistävä, kaikille avoin matalan kynnyksen kuvantekijäyhteisö tuo toiminnassaan hyvin näkyviin feministisen sarjakuvan aatteellisen ytimen. Seminaarin esitysten perusteella feministinen painotus sarjakuvan tuottamisessa saattaa kaupallisesta näkökulmasta tarkoittaa toimimista sarjakuvakentän reuna-alueilla. Kysymyksessä on kuitenkin sekä pohjoismaissa että muualla maailmassa laajeneva suuntaus, joka tuo sarjakuvalle yhä uusia ilmaisun keinoja, julkaisukanavia ja yleisöjä sekä monenlaisia yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja osallistumisen mahdollisuuksia. Järjestäytynyt feministisen sarjakuvan liike voi auttaa madaltamaan julkaisemisen kynnystä, antaa äänen syrjään työnnetyille ja toimia mahdollisimman moninaisten elämäntarinoiden jakamisen väylänä. Sarjakuvataiteen raja- ja reuna-alueilla toimivat tekijät ovat jo uudistaneet alaa esimerkiksi tuomalla sanastoon uusia käsitteitä kuten ”sarjakuvainstallaatio”, ”sarjakuvajournalismi” ja ”infosarjakuva”. Kokeilevan sarjakuvan keinoin on myös tutkittu galleriasarjakuvan, perinteisen painetun sarjakuvan ja lukijan suhdetta.

 Sarjakuvailmaisun reuna-alueiden ja uusien muotojen voimistuminen ja tästä seuraava sarjakuvan sanaston karttuminen tulevat tuomaan jatkossa haastetta myös Sarjakuvamuseon toiminnan suunnitteluun ja sarjakuvan asiasanaston päivittämiseen. Nyt alkavan Puupäät talteen-keräyksen kohteena on vielä enimmäkseen dokumentteja ns. perinteisen painetun sarjakuvan työvaiheista: piirrosoriginaaleja, luonnoksia ja käsikirjoituksia. Muutaman vuoden kuluttua voi kuitenkin esimerkiksi installaatioiden tekemiseen keskittyvien sarjakuvantekijöiden joukko olla jo huomattava. On kiinnostavaa seurata, miten Sarjakuvamuseohanke kohtaa uudet sarjakuvantekemisen suuntaukset.

Hanasaaren kulttuurikeskuksessa 24.11.2013 saakka esillä oleva näyttely esittelee tarkemmin seminaarissa mukana olevien pohjoismaisten taiteilijoiden töitä ja taustoja.

Teksti ja kuvat:

Sanna Ala-Ojala

tutkija

Sarjakuvamuseohanke

Linkkejä & infoa:

Feministinen sarjakuvasyksy: feministinensarjakuva.sarjakuvablogit.com

Rikke Bakman: rikkebakman.blogspot.fi

Hanneriina Moisseinen: www.elisanet.fi/moisseinen

Rut & Harry Anderson & Söndagsbarn: seriensondagsbarn.blogspot.fi

Saskia Gullstrand: saskiagullstrand.blogspot.fi

Dotterbolaget: www.dotterbolaget.com

Ladydrawers: ladydrawers.wordpress.com/

 

Tämä on Sarjakuvamuseohankkeen blogi. Blogissa kerrotaan hankkeen etenemisestä, sarjakuvien tallentamisesta Suomessa ja ulkomailla sekä muista sarjakuvaan liittyvistä ajankohtaisista aiheista. Jos sinua kiinnostaa satavuotiaat arkistolöydöt, villeimmät taiteilijapersoonat ja ruutujakoja rikkovat visiot Suomen Sarjakuvamuseosta, on tämä blogi sinulle.

Sarjakuvamuseon blogissa tutkitaan ja seikkaillaan rajapinnoilla mitä sarjakuvataide on ollut tai voisi tulevaisuudessa olla. Toivottavasti löydät tästä blogista mielenkiintoista luettavaa ja kommentoitavaa. Blogin ja siihen liittyvien sivustojen kehitystyö on vielä kesken, ulkonäkö ja toimivuus paranevat hankkeen edetessä.

Tervetuloa mukaan seuraamaan kuinka Suomen Sarjakuvamuseota rakennetaan!

Laura Kokko

hankekoordinaattori

Sarjakuvamuseohankkeen