×

Virhe

The Regular Labs Library folder is missing or incomplete: /home/sarja413/public_html/sarjakuvamuseo.fi/libraries/regularlabs

USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET

Miksi Sarjakuvamuseo?

Tällä hetkellä sarjakuvaoriginaaleja ei kerätä talteen missään museossa tai arkistossa. Sarjakuvan originaalitaide ja käsikirjoitukset jäävät usein tekijöiden haltuun ja häviävät tai tuhoutuvat ajan saatossa. Valtakunnallinen Sarjakuvamuseohanke on vastaus tähän tallennustyhjiöön, keskitetty paikka jonne suomalaisen sarjakuvan historiaa tullaan tallentamaan. Vastaavia museoita on kaikissa suurissa sarjakuvamaissa, joiden joukkoon Suomikin on 2000-luvulla noussut.

Sarjakuvamuseohankkeen tehtävä on kerätä ja luetteloida suomalaisen sarjakuvan originaali- ja työaineistot, mahdollistaa tutkimus- ja näyttelykäyttö sekä turvata säilyminen. Hankkeen missio on edistää sarjakuvataiteen ymmärrystä ja arvostusta sekä lisätä keskustelua ja tutkimusta tämän maailman suosituimman taiteenlajin kulttuurisista, taiteellisista ja historiallisista vaikutuksista.

Missä Sarjakuvamuseo on?

Sarjakuvamuseohankkeessa ei ole kyse uuden museon tai museorakennuksen perustamisesta vaan toiminta on lähtenyt sarjakuva-alan tarpeesta saada historiallisesti arvokkaat aineistot turvaan. Alkuvaiheessa aineistojen pelastaminen on ensisijainen Museohankkeen tehtävä, tulevaisuudessa siintää aktiivinen sarjakuvamuseo yleisö- ja näyttelytiloineen. Sarjakuvamuseohankkeen kokoelmaselain on internetissä kaikkien saavutettavana, hanke toimii valtakunnallisesti ja verkostoituu kansainvälisesti.

Kenen Sarjakuvamuseo on?

Sarjakuvamuseohanke on kansallinen hanke joka käynnistyi vuonna 2011, suomalaisen sarjakuvan 100-vuotisjuhlavuotena. Sarjakuvamuseohankkeen taustajärjestönä toimii Sarjakuvamuseo ry, yleishyödyllinen voittoa tavoittelematon yhdistys. Vuonna 2009 perustettu yhdistys toimii sarjakuva-alan toimijoita yhdistävänä organisaationa ja edistää kotimaisen sarjakuvan historian tallentamista, säilymistä ja tutkimusta. Yhdistyksen jäsenjärjestöinä toimivat Suomen suurimmat sarjakuva-alan yhdistykset Suomen sarjakuvaseura ry ja Sarjakuvantekijät ry.

Miksi sarjakuvia tallennetaan?

Suomalaisille sarjakuvat ovat oleellinen osa kansallista lukemistoamme sekä taiteen ja kirjallisuuden kuin myös yhteiskunnallisen keskustelun kulmakiviä. Sarjakuvaoriginaalit, -käsikirjoitukset ja -esineistö osana kulttuuriperintöämme kertovat Suomen historian tarinan erikoislaatuisen ilmaisukeinon kautta. Esineistön merkitys on siinä tiedossa mitä ne kantavat ja alkuperäisen esineistön äärellä voidaan luoda yhteys menneisyyteen, lisätä ymmärrystä nykyisyydestä sekä hahmottaa tulevaisuutta.

Sarjakuvaoriginaalien kautta pystytään tutkimaan muun muassa tekijöiden alkuperäisiä intentioita, työskentelytapoja ja taidemuodon kehitystä. Sarjakuvalla on vahva kyky dokumentoida ja tulkita historiallisia tapahtumia ja sosiaalisia muutoksia. Sarjakuvan tekemisen luovasta ja teknisestä prosessista kertovat sarjakuvaoriginaalit ovat ensisijaista lähteistöä monialaisille sarjakuvan tutkijoille sekä graafisen kerronnan opetuksen tueksi.

Mitä Sarjakuvamuseo tallentaa?

Museohankkeen ensisijainen tallennuskohde ovat originaalipiirrokset joita kerätään tekijälähtöisesti. Merkittäväksi tallennusalueeksi on nostettu myös muu työmateriaali, kuten käsikirjoitukset, hahmosuunnitelmat, taustatutkimukset ja luonnokset, jotka syntyvät sarjakuvan tekemisen oheistuotteina. Myös nämä pyritään digitoimaan niiden säilymisen ja saavutettavuuden takaamiseksi.

Kaikki sarjakuvan genret ovat edustettuina: sarjakuvastripit, poliittiset pilapiirrokset, pilakuvat, karikatyyrit, kuvitukset, nettisarjakuvat ja muut tietokoneella tehdyt sarjakuvat. Hankkeen tallennuspiiriin pyritään saamaan myös alan muu historiallinen materiaali kuten julisteet, asiakirja-aineistot, valokuva-arkistot, esinekokoelmat ja alan muistitieto. Nykyajan tallennusta tehdään mm. dokumentoimalla tapahtumia ja tekemällä tekijähaastatteluja.

Miten sarjakuvia tallennetaan?

Sarjakuvamuseohankkeen kokoelmat karttuvat pääosin lahjoituksin. Tallennus tapahtuu keräyssuunnitelman mukaisesti, vuonna 2013 on aloitettu Puupäät talteen-tallennusprojekti jossa kerätään aineistoja ja muistitietoa kaikilta Puupäähattu-palkituilta tekijöiltä vuodesta 1972 alkaen.

Sarjakuvamuseohanke ottaa vastaan lahjoituksia taiteilijoilta, perikunnilta, keräilijöiltä ja muilta joiden hallussa on sarjakuva-aineistoja. Sarjakuvamuseohanke myös pyrkii digitoimaan muiden hallussa olevia aineistoja joita ei liitetä museohankkeen kokoelmaan. Originaalit ja sarjakuvamateriaalit skannataan tai valokuvataan, luetteloidaan tietokantaan ja säilötään arkistomappeihin ja -laatikoihin arkistokelpoisiin säilytystiloihin.

Entäs tekijänoikeudet?

Sarjakuvamuseohankkeessa tekijänoikeudet on pystytty ottamaan huomioon jo ennen kuin ensimmäistäkään talletusta on tehty kokoelmiin. Kokoelmapoliittinen ohjelma, tallennusperiaatteet ja luovutussopimukset on luotu yhteistyössä alan järjestöjen ja tekijöiden kanssa. Aineistoja luovutettaessa niiden tekijänoikeus säilyy aina ensisijaisesti tekijällä.

Aineistoja digitoidaan niiden säilyttämistä ja säilyvyyden turvaamista varten sekä kokoelman hallinnan tarpeisiin. Digitoituja aineistoja laitetaan kokoelman internetversioon vain oikeudenhaltijan niin halutessa. Tällöin ne myös suojataan vesileimalla. Sarjakuvamuseohanke valvoo kokoelmaselaimen käyttöä sekä toimitiloissaan että verkkoselaimeen kirjautuneiden tutkijoiden osalta.

Minne tallentuvat sarjakuvajulkaisut?

Kansalliskirjastosta löytyvät kaikki Suomessa julkaistut sarjakuvat, osittain myös ulkomailla painettuja teoksia sekä pienpainatteita. Suomen sarjakuvaseuran kirjastokokoelma on myös kattava sarjakuvan erikoiskokoelma josta löytyy mm. pienlehtien kokoelma sekä sarjakuvatutkimuksen tietokanta.

Ostaako Sarjakuvamuseo originaaleja?

Sarjakuvamuseohanke ei maksa aineistoista korvauksia, tämä on määritelty kokoelmasuunnitelmassa. Sarjakuvamuseohanke on järjestänyt keräystoimintansa niin, että aineistojen luovuttajille ei koidu lahjoituksista tai talletuksista mitään kuluja. Aineistoja on myös mahdollista lainata Museohankkeelle digitoitavaksi ja näin sähköisesti säilytettäväksi tutkimusta varten, jonka jälkeen aineistot palautetaan omistajilleen.